Background

Korona 2020

Pluto, Saturnus, Jupiter tran­sii­tit kevät 2020

Vuoden alussa mietin mitä merkitsee, kun monilla transiiteissa näkyy hyvin lähekkäiset transiitit Plutolla, Jupiterilla ja Saturnuksella. Itselläni Pluto ja Jupiter transiitit ovat hyvin lähellä ja osan vuotta DS eli sinän akselilla. Vuoden alussa vähän pelottikin mitä tapahuu. No, nyt se tiedetään, tuli korona.


Syntymäkartan mukaisesti jokaisella transiitit ovat eri puolilla karttaa yksilöllisesti ja vaikutukset siis jokaiselle erilaiset.


Pluton transiitti on todella hidas. Läheskään kaikilla Pluto ei transitoi sinän DS akselia, elämän aikana Pluto ehtii transitoida vain muutamia huoneita ja niiden tekijöitä. Jupiterin transiitit ovat huomattavasti nopeampi samoin Saturnuksen, tosin nekin hitaita. 


Pluto opettaa minua ensivuonnakin DS akselilla, Jupiter sivuaa jo MC akselia, Saturnus siinä välissä. Jupiter kiertää kartan 12 vuodessa, Saturnus n. 30 vuodessä. Elämässämme on planeettojen rytmitys ja syklit. Kuun vaihe on myös merkittävä.


Maaliskuun lopussa tapasain jälleen Rakkaani. Hänella oli ollut koronan oireet ja menivät ohi. Emme osanneet epäillä mitään. Kuvassa tapaamisemme kohdalla Mars ja Jupiter transitoi DS akseliani. Tässä tapauksessa DS akseli kuvaa varmasti myös sitä, että nämä vaikutukset tulevat minuun ulkopuolelta, en voi niihin juurikaan vaikuttaa, muuta kuin asenteellani, mitä valitsen, miten suhtaudun. 


Progressiivinen Kuuni on Ravussa, helpottaa paljon kotona oloa. On kodin ja rakkauden aika.


Tulin kotiin maaliskuun lopussa ja siitä alkaen olin sitten lievässä koronaviruksen aiheuttamassa mylläkässä. Vähän lämpöä, hiekoilua, jalat ja kädet puutuivat, kasvot olivat punaisena, ihoa pisteleli, pari kertaa oli hajuhaittoja, savunhajua, hirveä väsymys oli. Kesällä alkoi vihdoinkin lämpöily hellittää, varmastikin auttoi uiminen järven viileässä vedessä. Olen saanut oman energisen itseni takaisin. Elämä tuntuu hyvälle.


Ihmeellistä mitä Pluto transiitti kertoo DS akselillani. Ja kuten aina, opettava Pluto on. Olin kuusi viikkoa täysin eristyksissä yksin vappuun saakka. Oli aikaa pohtia, silloin kun en nukkunut tai hikoillut. Ilokseni huomasin, voin olla tasapainoisesti yksin, elää. Samoin oli ilo tuntea, miten Rakkaani tuki minua monta kertaa päivässä puhelimessa, sai minut lähtemään lääkäriinkin. On ollut siis hyvääkin, Jupterin tuomaa.